Millaista EMDR on käytännössä?

Tilhiä kotipihlajassa muutaman vuoden takaa

Mitä EMDR on?

EMDR eli Eye Movement Desensitization and Reprocessing on terapiamuoto joka suuntautuu traumaattisten kokemusten hoitamiseen. EMDR on runsaasti tutkittu psykoterapian muoto, ja se on tälle hetkellä mm. suomalaisessa käypähoitosuosituksessa PTSD:n hoidossa.

https://www.kaypahoito.fi/hoi50080

EMDR perustuu niin sanottuun AIP-malliin (adaptiivinen informaation prosessointi). Tämän teorian mukaan ihmisen mieli tallentaa kokemuksiaan pitkäaikaiseen muistiin. Kokemuksista tulee oppimiskokemuksia jotka verkottuvat kaikkien muiden aiheeseen liittyvien muistojemme kanssa. Joskus kuitenkin kokemus on niin intensiivinen ja vaikea, että mieli ei pysty sitä tapahtumahetkellä tallentamaan ns. adaptiiviseen muotoonsa, vaan se tallentuu pitkäkestoiseen muistiin ns. maladaptiiviseen muotoon. Tällöin mikä tahansa kokemus myöhemmin voi laukaista samanlaisen tai samankaltaisen tunnereaktion kuin alkuperäisessä traumaattisessa tilanteessa. Ääriesimerkkinä siis PTSD (posttraumatic stress disorder, stressiperäinen häiriö) jossa ihminen on esim. sodassa altistunut voimakkaalle pelolle, ahdistukselle ja vaaralle. Myöhemmin jokin vaaraton ääni, mielikuva tai aistimus (ilotulitusraketin pamahdus) laukaisee voimakkaita mielikuvia, muistoja, tunteita ja fysiologisia reaktioita. Pahimmillaan kyseessä voi olla todella voimakkaasti ihmisen elämänlaatua heikentävä tilanne johon liittyy toivottomuutta ja alentunutta toimintakykyä

Millaista työskentely on käytännössä?

Psykoterapeutti ja asiakas arvioivat yhdessä onko EMDR asiakkaalle soveltuva ja hyödyllinen toimintatapa. Taustatyöskentelyn jälkeen tunnistetaan mitkä ovat asiakkaan tavoitteet ja tähän liittyvät muistot. EMDR:n poisherkistysvaiheessa terapeutti pyytää asiakasta keskittymään tiettyihin muiston osiin samalla kun aiheutetaan nk. bilateraalista stimulusta, eli asiakas liikuttaa silmiään havaintokentän laidasta toiseen. Teorian mukaan tämä aiheuttaa sen että mieli lähtee uudelleenprosessoimaan muistoa ja terapian jälkeen muisto voi tallentua ns. adaptiiviseen muotoonsa.

Poisherkistyksen aikana asiakas saattaa kokea intensiivisiäkin tunnereaktioita. Ne kuuluvat prosessiin eikä niitä tarvitse pelätä. Terapiatilanne tehdään turvalliseksi siten että asiakas säilyttää hallinnan tunteen koko prosessin ajan. Asiakas itse päättää jatketaanko prosessointia. Usein poisherkistämienn aloitetaan 90-minuutin terapiakerralla. Jokaisen kerran jälkeen arvioidaan ollaanko tulokset saavutettu, jatketaanko protokollaa sellaisenaan vai tehdäänkö muutoksia.

EMDR on osoittautunut käytännössä todella hyödylliseksi työkaluksi. Asiakkaat ovat kokeneet työskentelyn ajoittain intensiiviseksikin, reaktiot voivat tulla kohtuullisen voimakkainakin. Useat asiakkaat ovat kuitenkin kuvanneet selkeää vaikutusta työskentelyn seurauksena. Ennen EMDR-prosessointia tietyt tilanteet olivat laukaisseet joka kerta voimakkaita traumatakaumia ja tunnereaktioita. Jo muutaman EMDR-hoitokerran jälkeen pahimmillaan vuosia kestäneet oireet ovat kuitenkin poistuneet kokonaan. Mieli on pystynyt integroimaan traumaattiset tapahtumat osaksi henkilöhistoriaa.

Omasta jaksamisesta huolehtiminen

Lentokuvaa

Mitä voin tehdä kun jaksamisen kanssa on ongelmia?

Tämä on ehkä yleisin ja vaikeimmin vastattavissa oleva kysymys mitä kuulen. Yritän kuitenkin tässä blogitekstissä muotoilla helpon peruspaketin siihen minkä uskon olevan hyödyllistä.

Jaksamisen ongelmien alle voidaan niputtaa hirveän paljon kaikkea erilaista alkaen elämäntilanteeseen liittyvästä uupumisesta aina vaikea-asteiseen ja pitkäkestoiseen kliiniseen masennukseen. Psykiatrisen hoidon tehtävä on pyrkiä poistamaan näitä sairauksia ja hellittämään niihin liittyviä oireita ja koettua elämänlaadun heikkenemistä. Ratkaisukeskeiseen ajatusmaailmaan kuuluu yleisesti ajatus myös siitä että on yhtälailla hyödyllistä tarkastella mitä elämään voitaisiin lisätä, pelkän (sairauden) pois ottamisen lisäksi. Monesti ihmisillä on jo käytössään erilaisia menetelmiä ja konsteja joilla omaan jaksamisen ongelmiin puututaan. Osa tunnistaa näitä paljonkin ja käyttää keinoja tarkoituksenmukaisesti, osalla keinoja on vähemmän ja niitä käytetään vähemmän tietoisesti. Jokainen pystyy kuitenkin lisäämään omaa hyvinvointiaan lisäämällä näitä yksinkertaisia, tutkitusti tehokkaita asioita.

Jokainen ihminen on yksilö, ja esimerkiksi jokaisen masentuneen sairaus on omanlainen kokonaisuutensa. Jollakin taustalla voi olla rankkoja, traumaattisia kokemuksia lapsuudessa. Joku on joutunut kohtaamaan aikuisiällään pidempiaikaista kuormittuneisuutta joka on vaikuttanut. Jollakin taas suhde työhön tai parisuhteeseen on ajan myötä ajautunut ongelmalliseen asentoon. Jollakin on nippu kaikkia edellä mainittuja, jollakin taas ei mitään näistä, mutta mieli on silti matala. Kokonaisvaltainen hoito vaatii kokonaisvaltaisen psykiatrisen arvion jossa hoitava lääkäri arvioi tarvittavan hoidon niin mahdollisen lääkityksen, työkyvyn kuin psykososiaalistenkin hoitojen näkökulmasta.

Jaksamisen neljä tukipilaria

Se ei tarkoita etteikö ihminen itse voisi jotain oman hyvinvointinsa edistämiseksi tehdä. Aina voi ja aina jo tekee. Tutkitusti psyykkinen terveys ja kokonaisvaltainen hyvinvointi rakentuu tiettyjen pilarien päälle. Jokainen ihminen on yksilö, ja jokaisella näiden pilarien merkitys voi olla omanlaisensa. Joku voi pärjätä hyvinkin vaikka jossakin näistä mainituista asioista on ongelmaa. Ne tarjoavat kuitenkin hyvän lähtökohdan miettiä, miten nämä asiat omassa elämässä toteutuvat?

PUHU

Puhuminen ja yhteyden kokemus toiseen ihmiseen ovat meidän perustarpeitamme. Ihmisen tunnekeskus säätelee itseään kontaktissa toiseen ihmiseen. Kertomalla omista ajatuksistamme, tunteistamme ja kokemuksistamme ääneen toiselle ihmiselle, pystymme paremmin ymmärtämään ja säätelemään niitä. Puhuminen ei välttämättä muuta maailmaa, mutta omat huolet ja murheet voivat tuntua erilaiselta kun saa jonkun empaattisen kuuntelijan. Monesti ihmisen reaktio vaikeissa elämäntilanteissa (opitusti tai muuten vaan) on vetäytyä omaan kuoreensa, vaikka päinvastainen, avoimuuden ja empatian reitti olisi tutkitusti ja kokemuksen mukaan tehokkaampaa. Joskus kynnys voi toki olla korkealla puhua itseä vaivaavista arkisistakin asioista. Se on kuitenkin taito jota voi oppia niin parisuhteessa, ystävyyssuhteissa tai missä tahansa tilanteessa.

Puhumalla ihminen voi saavuttaa samaan tilanteeseen uudenlaisia näkökulmia. Meidän mielemme kysyy joka hetki “mitä tämä asia merkitsee minulle”? Usein mielen vastaukset tähän kysymykseen ovat saman suuntaisia. Masentunut mieli näkee asiat toivottomammasta näkökulmasta kuin objektiivisesti katsova mieli. Puhumalla ja keskustelemalla voi kuitenkin pystyä kyseenalaistamaan omia tulkintoja ja pystyä huomaamaan että asioita voi nähdä monesta eri näkökulmasta.

Miten paljon puhun mieltäni vaivaavista asioista? Koenko säännöllisesti että joku ymmärtää ja kuuntelee minua?

LIIKU

Liikuntaa on tarjottu hoidoksi fyysiseen hyvinvointiin vuosikymmeniä. Sen merkitys sydän ja verisuonisaurauksien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja ylipainon ehkäisyssä on tiedetty vuosikymmeniä. Nämä ovat kuitenkin ongelmia joiden ennaltaehkäisy voi tuntua tylsältä, ei konkreettiselta. Siinä vaiheessa kun se tuntuu ajankohtaiselta (eli kun ongelmia alkaa tulla) ollaan jo vähän myöhässä. Viime vuosina on kuitenkin enenevissä määrin alkanut nousta tutkimustuloksia jotka tukevat liikuntaa ratkaisuna myös nimenomaan mielenterveyden ongelmien hoidossa ja ehkäisyssä. Stressin kokemus, negatiiviset tunteet, ahdistus ovat kuitenkin “vain” kehollisia prosesseja joihin voi vaikuttaa. Säännöllisesti liikuntaa harrastavien henkilöiden stressihormonipitoisuudet ovat veressä mitattavasti matalammat, ne nousevat elämän stressitilanteissa vähemmän ja palaavat nopeammin luontaiselle tasolleen. Liikunta tarjoaa myös tilanteen jossa voimme mahdollisesti täysin keskittyä hetkeen ilman ulkopuoleista häiriötä.

Jokaisen ei tarvitse tykätä kaikista mahdollisista liikuntatavoista. Mutta jokaisen olisi tärkeää löytää itselle sopiva, säännöllisesti toteutettavissa oleva tapa harrastaa kuormittavaa (hikeen/hengästymiseen asti johtavaa) liikuntaa. Liikunta ei poista niitä asioita jotka elämässä stressaavat tai kuormittavat. Mutta niihin voi suhtautua eri tavalla liikkumisen jälkeen.

Mikä on itselleni sopiva säännöllinen tapa harrastaa liikuntaa?

INNOSTU

Tavoitteiden ja maalien saavuttaminen tuntuu hyvältä. Meillä jokaisella on varmasti asioita joiden toivoisimme olevan toisin omassa elämässämme. Osaan näistä asioista voimme vaikuttaa, osaan emme. Ratkaisukeskeisyyteen kuuluu ajatus siitä että asioita voi usein kehittää, ja että näihin on hyvä asettaa tavoitteita. Monesti ongelma on, että emme pysty näkemään pientä edistystä elämässämme, emmekä siten pysty uskomaan että tavoitteet olisivat saavutettavissa. Isojakin muutoksia on kuitenkin mahdollista saavuttaa. Jaksamisen kannalta on hyvä pyrkiä innostumaan jostain asiasta. Oli kyse sitten harrastus, työprojekti tai henkilökohtainen projekti, tavoite antaa jotain mitä kohti mennä. Mieli kaipaa ja hyötyy edistymisen kokemuksesta.

Me olemme sosiaalisia eläimiä, ja haluamme olla osana yhteisöä. Erityisesti kaipaamme kokemusta siitä että voimme olla hyödyksi yhteisöllemme ja tuntea kuuluvamme tuohon porukkaan. Filosofi Frank Martelan mukaan elämän tarkoitus on “tehdä itselle merkityksellisiä asioita tavalla jolla tulemme merkityksellisiksi muille”. Tähän on helppo uskoa.

Mikä asia antaa minulle innostumisen ja edistymisen kokemuksia elämässäni? Mitä se voisi olla jos sitä ei ole tällä hetkellä olemassa?

PALAUDU

Hyvinvoinnin perusta on riittävä määrä unta. Yksilölliset tarpeet vaihtelevat. Mieli tarvitsee kuitenkin säännöllisesti unta. Krooninen univaje vaikuttaa kykyymme suhtautua omiin ajatuksiimme, se lisää stressiä ja heikentää kokonaisvaltaisesti toimintakykyämme. Iän myötä kyky nukahtaa ja pysyä unessa voi heikentyä, mutta tarve unelle säilyy samana pitkälti läpi elämän. Parhaimmassa tilanteessa uni toteutuu riittävässä pituudessa suurinpiirtein samaan aikaa joka yö. Tämä tukee sirkadiaanista rytmiä ja mahdollistaa riittävän määrän syviä unen vaiheita. Uneen liittyvät konkreettiset keinot ja niksit ovat pidempi kokonaisuus ja kirjoitan siitä vielä pidemmän tekstin myöhemmin. Lyhyesti sanottuna nukahtamislääkkeet eivät ole hyvä ratkaisu pitkäaikaiseen unettomuuteen. Parempia vaihtoehtoja löytyy elintapoihin ja rutiineihin liittyvistä keinoista, jotka eivät apua anna yhtä nopeasti, mutta saatava uni on parempaa.

Saanko tarpeeksi unta? Mitä voisin tehdä parantaakseni unen laatua/lisätäkseni unen määrää?

Tämän tekstin kirjoittamisessa on mennyt turhan kauan. Uusien tapojen aloittaminen (blogin kirjoittaminen) on usein hankalaa, vaikka onkin palkitsevaa. Minun tulee kuitenkin suhtautua asiaan itsemyötätuntoisesti eikä ruoskia itseäni kirjoittamattomuudesta, se ei edistä asiaa ollenkaan.

Lähteet:

Tunteiden säätelystä

https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyg.2018.02287/full

Psykoterapia common factors

https://oxfordre.com/psychology/view/10.1093/acrefore/9780190236557.001.0001/acrefore-9780190236557-e-79

Meta-analyysi liikunnan merkityksestä ahdistuksen hoidossa:

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6048763/

Meta-analyysi liikunnan merkityksestä ahdistuksen, masennuksen hoidossa:

https://bjsm.bmj.com/content/early/2023/03/02/bjsports-2022-106195

Yrittäjän työuupumus

Rantalenkiltä

Miten yrittäjät voivat?

Yrittäjät Suomessa ovat suhteellisen heterogeeninen porukka. Huolet, murheet ja jaksamisen haasteet ovat erilaisia palvelualan yksinyrittäjällä haja-asutusalueella kuin PK-seudun suuren asiantuntijaorganisaation pyörittäjällä. Tie yrittäjäksi on monella omanlaisensa. Osa lähtee yrittäjäksi koska oman alan tilanne sitä vaatii, osa lähtee yrittäjäksi koska haluaa saavuttaa edistystä tai menestystä siten kun se palkkatöissä ei mahdollista olisi. Osa taas haluaa lähteä tekemään jotain uutta tavalla jolla muut eivät asioita tee. Yleisesti yrittäjyyteen kuitenkin liitetään halu tehdä asioita kunnolla ja halu tuntea ylpeyttä omasta yrityksestä.

Suomen Yrittäjät kysyi 2022 yrittäjiltä kokemuksia jaksamisesta.

Taulukko

24% koki olevansa lähellä uupumista. Lisäksi 57% koki että oma jaksaminen vaikuttaa yrityksen toimintaan paljon. Apua jaksamiseen oli kuitenkin hakenut vain 10%. Voitaneen sanoa että yrittäjät eivät suuressa mittakaavassa voi hyvin. Erityisesti viime vuosien epävakaat tilanteet maailmalla ovat heijastuneet monen yrittäjän jaksamiseen.

Mistä jaksamisen ongelmat johtuvat?

Syitä löytyy varmasti myös yhtä paljon kuin on tekijöitäkin. Samassa kyselyssä yrittäjiltä kysyttiin heidän omaa arviotaan siitä mikä heitä kuormittaa. Yleisesti suurimmaksi tekijäksi valittiin tulospaineet (44% vastaajista). Perässä tulivat byrokratia (36%), kiire (36%), työ- ja perhe-elämän yhteen sovittaminen (25%) ja henkilöstöasiat (25%). Isommissa (yli 10 henkeä) yrityksissä henkilöstöasiat olivat eniten jaksamiseen vaikuttava tekijä.

Työterveyslaitos listaa työuupumukselle altistaviksi tekijöiksi seuraavia asioita:

• aikapaineet ja kiire

• työn määrällinen kuormittavuus

• jatkuvat keskeytykset työssä

• rooli- ja tavoiteristiriidat

• työn emotionaalinen kuormittavuus, kuten hankalat, epäkunnioittavat asiakastilanteet ja kokemus, että joutuu työssään esittämään tunteita, joita ei aidosti koe

• työn fyysinen kuormittavuus

• toimimattomat tietojärjestelmät

• sellainen byrokratia, jossa työntekijää kontrolloidaan eikä hän voi tehdä omia päätöksiä työssään

• työn kognitiiviset (oppimista ja päätöksentekoa koskevat) vaatimukset

• työn epävarmuus.

Työhyvinvointia arvioidaan tarkastellaan usein myös nk. Ryanin ja Decin itsemääräämisen teorian kautta. Tämän teorian mukaan ihmisellä on kolme psykologista perustarvetta. Näiden tyydyttyminen tai tyydyttymättömyys heijastuvat työssäjaksamisessa. Perustarpeet ovat:

Autonomia

Ihmisellä on tarve ja halu vaikuttaa omiin elämäänsä liittyviin valintoihin. Yrittäjien autonomian kokemus vaihtelee varmasti paljon tilanteesta toiseen. Toisaalta yrittäjä pystyy itse vaikuttamaan tekemäänsä työn sisältöön, määrään ja toteutustapaan paljonkin. Joskus taas yrittäjällä voi olla esim. paljon velkaa yrityksen toiminnan aloittamisesta, jolloin de facto voi poistua ainakin oma kokemus siitä että työn tekeminen olisi “vapaaehtoista” vaan että työtä on pakko tehdä silloin ja siten kun sitä vastaan tulee. Tämä on tutkitusti jaksamisen kannalta haitallista.

Kompetenssi

Ihmisellä on tarve ja halu saavuttaa onnistumisen ja osaamisen tunnetta. Ihmisellä tulee olla tarvittava osaaminen ja vaadittavat resurssit jotka mahdollistavat työn tekemisen itselle järkevällä tavalla. Joskus yrittäjä voi joutua tekemään työtä oman osaamisensa äärirajoilla, tiukemmilla resursseilla kuin kokee riittäväksi. Tällöin voi joutua tekemään valintoja oman etiikan ja taloudellisten realiteettien välillä. Tämä on tilanne jonka on helppo uskoa vaikuttavan pitkällä aikajänteellä työssäjaksamiseen.

Sosiaalinen liittyminen

Ihminen on sosiaalinen eläin. Ihminen tarvitsee yhteyden kokemuksia muihin ihmisiin, hyväksynnän antamista ja saamista. Tämä tarve voi täyttyä monellakin eri tavoin, osa saa tarpeensa täyteen asiakkaiden kanssa toimiessaan, osalle kollegiaalisuus on tärkeää. Jokainen on yksilö, mutta kaikilla näitä tarpeita on jossain määrin. Ulkopuolisuuden, yksinäisyyden kokemukset ovat omiaan vaikuttamaan työssäjaksamista huonontavalla tavalla.

Yrittäjät ovat lähtökohtaisesti tekijöitä jotka eivät kaihda vastuuta. Yrityksen onnistuminen koetaan usein hyvin merkitykselliseksi mittariksi omalle menestymiselle ja onnistumiselle ihmisenä. Jos yritys menestyy ja tulosta tulee, yrittäjä kokee olevansa onnistunut ja hyvä tekijä. Jos taas yritykselle alkaa kertyä ongelmia, kokee yrittäjä itsensä huonoksi ja epäonnistuneeksi. Tämä yksinkertainen ilmiö on ongelmallinen sen takia että vaikka yrittäjä vastaa (ainakin henkilöyhtiössä) yrityksen toiminnasta ja sen tuloksesta, hän ei sitä pysty hallitsemaan. Erityisesti korona-aika on osoittanut miten täysin toimintakykyisetkin yritykset pystyvät ajautumaan ongelmiin täysin itsestä riippumattomista syistä. Oman onnistumisen mittaaminen mittareilla, jotka eivät ole omassa hallinnassa on usein tie hallitsemattomuuden ja huonommuuden kokemukseen. Yrittäjyyden ihanteeseen (ainakin jossain määrin) mielletään kuuluvaksi myös sisukkuus, periksiantamattomuus ja pitkät päivät. Nämä ovat työkaluja jotka toimivat tietyssä vaiheessa, mutta ne voivat korottaa yrittäjän kynnystä myöntää omat jaksamisen ongelmansa ja hakea apua.

Mitä asialle voi yksilönä tehdä?

Lukijalle ei varmasti tule suurena yllätyksenä että psykoterapeutti suosittelee asiasta keskustelemista. Puhuminen on tutkitusti keino joka suoraan auttaa jaksamisen ongelmiin. Lisäksi se auttaa muodostamaan käsitystä siitä mistä elämän ongelmissa on kyse. Keskustelun kautta ihminen voi saavuttaa uutta näkökulmaa omaan tilanteeseensa. Ongelmissa on kyse odotusten ja todellisuuden välisestä epäsuhdasta. Tästä kontekstista yksilön on hyvä tarkastella kummassa (vai molemmissa) on se muutos mitä toivoo: siinä miten asiat ovat, vai siinä miten niiden toivoisi olevan? Asetanko itselleni epärealistisia odotuksia menestymisen suhteen? Ovatko pelot joita liitän yrityksen haasteisiin realistisia? Romahtaako maailma todella jos yritykselläni menee huonosti? Mihin voin vaikuttaa?

Joskus olen kertonut tarinaa metsurista. Metsurin työnkuvaan kuuluu sadan puun kaataminen joka päivä. Hän aloittaa työnsä aamulla yhdeksältä, tekee päivän töitä, ja lopettaa työnsä iltapäivästä neljältä. Näin kuluu viikkoja. Jossain vaiheessa metsuri kuitenkin huomaa että kello lähestyy iltakuutta ennekuin päivän työt on tehty. Metsuri kohauttaa olkapäitään ja tekee pidempää päivää. Jossain vaiheessa metsuri huomaa että työt venyvät pitkälle iltaa ja osa puista on pakko jättää seuraavalle päivälle. Seuraava työpäivä alkaakin jo aamuvarhaisella edellisen päivän töiden viimeistelystä ennen kuin kyseisen päivän kiintiön kimppuun pääsee. Metsuri on väsynyt, epätoivoinen, pettynyt itseensä. Ohi kävelee kulkija joka pysähtyy katselemaan metsurin tolskaamista. Oman aikansa työtä katseltuaan ohikulkija pysäyttää metsurin ja sanoo: “hei oletko huomannut että tuossa sinun moottorisahassasi on todella pahasti päässyt tylsistymään terä, pitäisikö sinun ottaa vähän aikaa sille että teroittaisit terät?” Mitä metsuri tähän vastaa? “Oletko hullu!? Etkö näe miten minä olen jäljessä näistä päiväni töistä? Ei minulla todellakaan ole aikaa sellaiseen puuhasteluun, töitä täällä pitää tehdä!”.

Ulkopuoliselle työkalujen tylsistyminen näyttäytyy ilmiselvänä ongelmana. Mutta kun oma jaksaminen on pikkuhiljaa päässyt heikkenemään, ajan ottaminen asian kuntoon laittamiselle tuntuu epäintuitiiviselta ja jopa typerältä. Terävillä työkaluilla (eli levänneellä, palautuneella mielellä) pystyy kuitenkin usein puuttumaan työssä nouseviin ongelmiin paljon tehokkaammin, välttämään turhia virheitä ja ongelmia. Yrittäjillekin on saatavilla palveluita, kunhan niitä on valmis ottamaan vastaan, ja myöntämään että asialle tarvitsee jotain tehdä. Ja että omasta jaksamisesta huolehtimisesta on itse vastuussa. Palkkatyöläisellä monesti (ainakin pitäisi olla/) on joku esimies joka pysäyttää ja kysyy että voitko sinä hyvin. Yrittäjällä tämäkin vastuu valitettavasti usein jää itselle. Koskaan ei ole kuitenkaan liian myöhäistä alkaa kiinnittää huomiota omaan jaksamiseen. Pienikin panostus on parempi kuin ei mitään.

Mikään yritys ei ole tärkeämpää kuin oma terveys.

Lähteet

Yrittäjägallup 2022

https://www.yrittajat.fi/wp-content/uploads/2020/04/yrittajagallup_22_4_2020_tyomaara_lomat_ja_jaksaminen.pdf

Työterveyslaitos, Stressi ja uupumus

https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/stressi-ja-tyouupumus

Psykoterapeutin ajatuksia

Urkinpolulta muutama vuosi sitten

Tällä blogilla on muutamakin eri tarkoitus. Ensisijaisesti tarkoituksenani on auttaa mielenterveydestä ja henkisestä hyvinvoinnista kiinnostunutta lukijaa ymmärtämään miten näihin aiheisiin liittyviä teemoja voi ymmärtää. Toissijaisesti tavoitteenani on ehkä antaa myös vinkkejä joko suorista keinoista miten omaa jaksamista pystyy tukemaan. Tai ainakin herättää aiheesta kiinnostusta että lukija voi lähteä itse etsimään aiheesta lisätietoa joko lähteideni kautta tai muuten vaan. Kolmassijaisesti (tertiäärisesti?) tämä on harjoitusta itselleni näiden teemojen sanallisessa muotoilussa. Monesti terapeutit putoavat pöhisemään omia ammattitermejään käyttäen, vaikka sille ei ole suurempaa tarvetta. Kirjoittamalla yhden otsikon alle yhdestä teemasta, on minun pakko a) harjoitella kirjoittamaan ymmärrettävästi ja b) pohdittava mitä mieltä kulloisestakin aiheesta olen, ja millaiseen tutkimuspohjaan näkökulmani perustan. Neljänneksi kirjoitan auki ja siten käsittelen työni herättämiä ajatuksia ja tunteita. Viidenneksi, jos totta puhutaan, on omien sivujeni ja ammatillisuuteni markkinointi. Mutta se on ihan aidosti viimeisenä intressilistallani, muut ovat selkeästi tärkeämpiä.

Blogissa pyrin keskittymään yhteen aiheeseen kerrallaan, siten että siitä saisi selkeän käsityksen kohtuullisen nopealla luvulla. Pyrin vastaamaan kysymyksiin joihin itse kokisin tarpeelliseksi saada tietoa, jos aine minua henkilökohtaisesti koskisi/koskee. Sisällöissä pyrin erottamaan väitteet jotka perustan jonkinlaiseen tutkimuspohjaan väitteistä jotka pohjaan omaan kokemukseeni psykoterapeuttina. Useat alaan liittyvät teemat ovat kuitenkin sen verran monisyisiä, että niistä voi perustellusti olla useampaakin mieltä, tai että ainakin absoluuttisia, kiveen hakattuja faktoja on vähän ja harvassa. Harvasta asiasta väitän pystyväni sanomaan mitään “varmaksi”. Mielenterveyteen liittyvät teemat ovat monimutkaisia ja todella yksilöllisiä. Kaikki ihmiset ovat yhtä aikaa todella samanlaisia ja todella erilaisia. Siksi asia mikä yhdellä ihmisellä on viimeisen päälle toimiva keino voi toiselle olla pahinta myrkkyä. Ja kumpikin on omassa kokemuksessaan tavallaan oikeassa.

Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat omiani, eivätkä edusta minkään yhteisön tai organisaation mielipiteitä tai kantoja. Sisällössä en viittaa omiin asiakastapauksiini, en edes nimettömänä. Kirjoitan yleisellä tasolla kokemuksistani siten kuin ne minulle vastaan ammatillisessa elämässäni tulevat. Kirjoituksiani ei pidä myös ottaa minään absoluuttisina faktoina tai suosituksina kenellekään. Edelleen, jokaisen elämäntilanne on omanlaisensa ja jokaisen oikeat reaktiot vaihtelevat paljon. Jos olet jostain asiasta vahvasti eri mieltä, tai pystyt viittaamaan tutkimukseen joka on väitteideni kanssa ristiriidassa, lähetä ihmeessä viestiä yhteydenottolomakkeen/ sähköpostin kautta. Aina olen valmis oppimaan ja oppimiseen kuuluu se että myöntää olleensa väärässä.

Terapeutin tehtävä on auttaa ihmisiä elämässään kohti parempaa hyvinvointia. Joskus muutokset tapahtuvat nopeasti ja selkeästi heti terapian aikana, joskus näyttää siltä että asiat eivät etene heti asiakkaan toivomaan suuntaan. Haluan kuitenkin aina uskoa että kaikki työ on kuin aaltoja suuressa todellisuudessa. Vaikka yksittäinen aalto häviäisi näkyvistä tyrskyisen veden pinnassa, ei sen vaikutus häviä mihinkään. Ja jossain kaukana se voi olla juuri se pieni ero joka riittää käynnistämään jotain suurta ja parempaa. Ja se pieni positiivinen muutos tai aalto voi siten kumuloitua paremmaksi todellisuudeksi kaukana lähtöpisteestään suurempana kuin olisi voinut uskoakaan. Olkoon tämäkin blogi yksi kivi joka on nakattu todellisuuden aallokkoon, toiveena, että se jossain joskus, auttaisi jotakuta uskomaan parempaan huomiseen.